Eskaria Huuhkajavaaran päiväkodissa – me liikutaan!

Meidän eskarissa on tänä syksynä tehty jo monenlaista; on ommeltu, maalattu ,leikattu, liimattu-  leikitty- pelattu, luettu- tehty eskaritehtäviä ,laskettu ja vertailtu- sekä tutustuttu erilaisiin tunteisiin. Tässä blogikirjoituksessa haluamme jakaa teille liikunnallisia kokemuksiamme ja mahdollisuuksiamme.

 

Meidän eskarissa on iso liikuntasali monipuolisine välineistöineen.

Kun lapsilta kysytään toiveita mitä tehdään , on yleisin vastaus SALIIN! Ja salia pyritäänkin käyttämään mahdollisimman paljon

Salissa on juostu, hypätty, kiipeillyt ja harjoiteltu muotoja sekä matematiikkaa.

Pelattu sählyä ja sulkapalloa, ehkäpä vielä joku päivä lentopalloakin.

 

 

Leikitty iltapäivän leikkejä ja rakennettu Salaista maata.

Erilaisia kiipeilyhaasteita olemme löytäneet kaupungin eri leikkipuistoista, tässä olemme Purolan leikkipuistossa.

Viereisellä ulkokentällä pääsemme ulkopalloilemaan ja juoksemaan. Lähimetsä ja Vimpelinlammen ympäristö tarjoavat meille monenlaisia luontoelämyksiä ja mahdollisuuksia luonnossa liikkumiseen.

 

Näiden kuvien myötä Huuhkajavaaran eskarit toivottavat  liikunnallista syksyn jatkoa kaikille lukijoille!

Syystervehdys Maitohampaan eskarista!

10.10. vietettiin Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää. Näin ollen kuluneella viikolla, Suomen 100-vuotis juhlavuoden kunniaksi, tutustuimme kirjojen ja kirjallisuuden monipuoliseen maailmaan.

Aloitimme viikkomme käymällä kirjastoauto Kipessä, joka käy päiväkodillamme joka viikko. Aina innokas eskarijoukkomme suunnisti kohti kirjojen aarreaittaa. Omat suosikkikirjat löytyivät nopeasti ja innostunut odotus vallitsi, että pääsisimme niitä katselemaan ja lukemaan sekä yhdessä että yksin. Eskareiden suosikkikirjoiksi paljastuivat niin ilahduttavan erilaiset lintukirja, prinsessakirja, uistinkirja, kalakirja, eläinkirjat sekä satukirjat.

 

Viikon aikana tutustumme kirjallisuuden moniin muotoihin, siihen miten erilaisille tavoilla niitä on saatavilla. Kuuntelimme satua tabletilta, äänikirjana cd:ltä samalla sadun kuvitusta kirjasta katsellen ja luimme myös Mauri Kunnaksen Seitsemän koiraveljestä –kirjaa.  Ainahan ei tarvitse lukea valmista, kun voi keksiä itse. Niinpä ryhdyimme tuumasta toimeen ja tarinoimaan! Kaikki eskarilaiset keksivät oikein hienot sadut kuvituksineen, tässä yksi ote niistä:

”Me oltiin kävelemässä Danan kanssa ja me huomattiin pöllö. Pöllö oli varpuspöllö ja me jäätiin Danan kanssa sitä katsomaan koska se oli niin söpö. Ja sitten me jatkettiin kävelyä ja sitten me sanottiin heipat ja mentiin omiin kotiin.”

Viikko huipentui eskarilaisten toteuttamaan kirjastoleikkiin. Eskarilaiset suunnittelivat ja ideoivat eskariimme kirjaston ja toimivat itse virkailijoina. Kutsuimme asiakkaiksi päiväkotimme viskarilaiset. Jokaiselle asiakkaalle tehtiin omilla nimillä varustetut kirjastokortit. Kirjat piipattiin, lainattiin ja palautettiin kuin oikeassa kirjastossa konsanaan. Kirjasto tarjosi monenlaista luettavaa satukirjoista tietokirjoihin sekä kuunneltavaa ja katseltavaa cd ja dvd -levyjen muodossa. Pöydillä oli palapelejä, lattioilla tyynyjä sekä penkillä pitkä rivi pehmoleluja. Kirjastossa järjestettiin myös satutunti, jota halukkaat pääsivät kuuntelemaan. Kirjasto toimi todella hienosti ja kirjoja lainattiin ja katseltiin ahkerasti hymyssä suin!

Iloisia lukuhetkiä toivottaen:

Maitohampaan eskarit

Eskarikuulumisia Montessoripäiväkoti Kivasta Paikasta

Syksy on käynnistynyt touhukkaasti. Suomi 100 -teema on kulkenut mukanamme pitkin syksyä. Tavoitteenamme on lukea sata kirjaa vuoden loppuun mennessä, 56 kirjaa on jo käyty läpi. Vielä siis riittää kirimistä, että tavoitteeseen päästään! Kirjojen kannet on kuvattu ja yhdessä onkin kiva muistella, mitä päivälepo- ja satuhetkillä on luettu.

 

Alkusyksystä tutustuimme Suomen kansallisperhoseen paatsamasinisiipeen. Eskarilaiset tekivät kauniit perhostaideteokset, jotka koristavat ruokasalimme seinää.

Myös kansallishyönteiseen seitsenpistepirkkoon eli tuttavallisemmin leppäkerttuun tutustuttiin. Kotiläksynä lapset saivat tuoda oman nyrkin kokoisen kiven, joka sai uuden elämän leppiksenä. Luonnosta keräsimme materiaalia leppäkerttujen koteihin. Ideat alkoivat sauhuta jo metsässä ja jokaisesta rakennelmasta tulikin omanlainen. Yksi leppäkertuista sai kotiinsa ruokavaraston, toisen kodista löytyi terassi, joku leppis pääsi katselemaan televisiota – kaikkien kodit oli sisustettu oikein viihtyisiksi!

Myös meidän eskarit kävivät museoretkellä Kainuun museossa Laps Suomen -näyttelyssä. Retki herätti monenlaisia ajatuksia ja ihmettelyä entisajan elämästä. Päiväkodilla kirjattiin lasten ajatuksia ylös saduttamalla. Lapset piirsivät mieleen painuneista asioista myös omiin eskarivihkoihinsa. Seuraavana päivänä entisajan teemaa jatkettiin hyrrä-askartelulla.

Jaana-opiskelijan kanssa eskarit rakensivat syötävän hyviä hirsimökkejä. Rakennusmateriaalina käytettiin suolatikkuja. ”Hirret” liitettiin yhteen tomusokeri-vesi-seoksella. Tämä rakennusprojekti vaatikin keskittymistä ja näppäriä sormia. Talonäyttelyn jälkeen koitti herkkuhetki, kun eskarit saivat syödä rakentamansa mökit.

Suomi 100 -teema oli esillä myös opiskelijoiden esittämässä Laurin uni -nukketeatteriesityksessä. Ilmari Kianto kertoili lukemisen tärkeydestä ja tutustutti lapset lähiseudun historiaan. Esityksen jälkeen lapset askartelivat omat keppinuket, joilla he innostuivat tekemään myös omia nukketeatteriesityksiä.

Suomi 100 -projekti jatkuu muun toiminnan ohessa Suomen synttäreihin asti. Seuraavien viikkojen aikana perehdymme suomalaiseen metsään ja sen eläimiin. Viekas kettu ja metsän kuningas karhu tulevat tutuiksi suomalaisten kansansatujen kautta. Ehkä näin saamme myös lukuprojektimme onnistuneesti loppuun!

Värikästä syksyä toivottelevat Kivan Paikan eskarit

 

 

Konnichiwa!

Vanamon eskarissa puhalsivat menneellä viikolla aivan mahtavat kansainväliset tuulet; Saimme vieraaksemme yhden päivän ajaksi kaksi nuorta herrasmiestä Japanista asti! Yuto ja Keita, 19-vuotiaat hokkaidolaiset hoiva-avustajaopiskelijat, olivat opintomatkalla Kajaanissa. Meilläpä olikin kunnia päästä esittelemään suomalaista, kainuulaista, kajaanilaista ja vanamolaista kulttuuria heille päiväkodin ja varhaiskasvatuksen muodossa. Heidän vierailuaan edeltävinä päivinä mietimme ja tutkimme lasten kanssa mitä eroja suomalaiseen ja japanilaiseen kulttuuriin kuuluu ja miten ne näkyvät. Tutkimme karttapalloa apuna käyttäen missä Suomi ja Japani sijaitsevat. Tutustuimme japanilaisiin syömäpuikkoihin, kimonoon ja viuhkoihin, mitkä ryhmämme toinen lastentarhanopettaja oli tuonut Japanin reissultaan matkamuistoksi. Mietimme myös tarkasti mitä me haluaisimme Suomen kulttuurista vieraillemme kertoa ja opettaa. Opetuskohteiksi valikoituivat Suomen kansalliseläin, -lintu, -asu, -lippu, Maamme-laulu, presidentti sekä suomalaisten lempipuuhat saunominen ja pesäpallo. =)

Opetimme Yutolle ja Keitalle myös muutaman perinteisen suomalaisen laululeikin; Pää – olkapää -  polvet – varpaat sekä Tule ystäväksi näin. Ystävyyttä olikin runsain mitoin ilmassa! Katsoimme myös älytaululta vieraillemmekin jo entuudestaan tutun Muumi –laulun sekä vieraidemme valitseman japanilaisen lastenlauluvideon ”Donguri Korokoron”. Tämän jälkeen ”lahjoimme” vieraamme itsetehdyillä värityskuvavihkosilla, joihin jokainen lapsi oli värittänyt/piirtänyt jonkin suomalaisuuteen liittyvän kuvan. Ja pitihän vieraillemme antaa muistoksi myös pienet palat suomalaista herkkua eli Fazerin siniset Suomi100 –suklaalevyt.  

Päivä jatkui siten, että vieraamme pääsivät puolestaan opastamaan meitä origamien teon ihmeellisyyksiin oikein kädestä pitäen. Mahtavia taideteoksia niistä syntyikin!

Vieraat saivat olla mukana myös ulkoilussa lasten kanssa, ja nopeasti pihan täyttikin iloinen sählyn ja jalkapallon peluu ja muut pihaleikit. Päivän ruokana ollut riisipuuro mansikkasopalla ruisleivän kera, maistui vieraillemmekin mitä mainioimmin. Jälkkäriksi nautiskelimme pienet lakuherkut, täysin uudenlaiset makuelämykset uusille ystävillemme.

Iltapäivällä lepohetken jälkeen kaikilla riittikin taas virtaa leikkeihin, eskarit esittelivät ”lemmikkikäärmeellemme” pojat ja toisin päin =) Päivän päätteeksi pistimme yhdessä painiksi ;)

Vaihdettuamme sähköpostiosoitteet jatkoyhteydenpitoa varten yhteinen matkamme olikin tältä erää pulkassa. Päivä tarjosi rutkasti hienoja kokemuksia ja muistoja molemmille osapuolille. Lasten suusta: ”Ihana tuo takki (kimono)”,  ”Saanko tehhä lissää noita taitteluja (origameja)?”  ”Voitteko te tulla tänne joka päivä?” J

Arigato gozimasu Vanamon eskarista!

Terveiset Lohtajan eskareilta!

Kauan odotettu eskarileirimme Joutenlammen takamaastossa toi seur. muistoja:

”Me oltiin hippaa, kun piti mennä turviin kantoihin ja piiloon puun taakse. Mäenjuoksu ylös oli kivaa, kun siinä meinasi kaatua selälleen, mutta pääsi ylös ykkösellä. Käveltiin niissä jutuissa ja mentiin niiden yli. Sitten poimittiin mustikoita sekä paistettiin ja syötiin makkaraa. Aarteen etsinnässä piti seurata nuolia. Siellä oli ne karkit. Se oli mukavaa!”

Mörriäisten ryhmässä olemme opetelleet informoimaan päivästä jälkikäteen vanhemmille otsikolla: Eskarissa tapahtui.. Tällä viikolla.. Lapset kirjaavat vuorotellen edellispäivän tapahtumia.     

Erittäin antoisa retki tehtiin Kainuun museoon `Laps`Suomen`-näyttelyyn. Antti-oppaamme kertomat asiat olivat jääneet eskareiden mieleen seuraavasti :

”Siellä oli näyttely mummoista ja papoista ja niiden lapsuudesta 100 vuotta sitten. Potkurilla potkuteltiin lumessa. Ei ollut autoja. Sai ajaa keskellä tietä. Silloin ei saanu leikkiä toisten pihassa. Piti varoa kaikkea, kun ne kävi metsässä. Kun puuhun kiipesi, piti varoa, ettei tipahda. Lapsilla oli uimakoulua kesällä. Niillä ei ollu vielä uimapukuja. Silloin ne ei aina käyny koulua. Ne oli töissä niitä tervatynnyreitä tekemässä, auttoi isää pilkkomaan puita ja kantamaan, isommat vahtivat pienempiä ja auttoivat aikuista. Yhdellä tytöllä ei ollut housuja vaan hame. Ei ollut paljon vaatteita eikä ruokaa. Kaupoissa ei ollut tavaraa. Tarvikkeita  saattoi olla pikkusen. Sitten niitä tavaroita alkoi tulla myöhemmin. Turkista tehtiin vaatteita.

Niillä oli pienet talot ja paljon lapsia. Ne saatto asua yhdessä huoneessa. Silloin ei ollut paljon sänkyjä, eikä ollu ukkosenjohdattimia. Isit teki puista leluja. Pyöriä ite tehtiin. Siellä oli silloin Suomen kaa sota, ja lapsia lähetettiin Ruotsiin.

Sitten ne metsästi niitä eläimiä, että ne sai ruokaa. Silloin jos näki petoeläimen kannatti lähteä piiloon. Silloin ei ollu asfalttiteitä vaan multaa.

Silloin oli vain yksi päiväkoti Kajaanissa. Museon pihalla oli oikea ankkuri. Se oli tosi ruosteinen.”

Riemukasta Suomi 100 vuotta toivotellen Maahisten ja Mörriäisten eskarit

Kaarnapurren eskari: Hei, pääsenkö leikkiin?

-Hei pääsenkö leikkiin?

-Joo, mikä sää haluut olla..

KAARNAPURREN ESKARIT OVAT HARJOITELLEET JUONELLISEN TARINAN AVULLA LEIKKITAITOJAAN.

-en leiki kanssasi, kun sinulla ei ole pilkkuja sanoi ärhäkkä hämähäkki.

-joo se oli tosi ilkee sille leppäkertulle.

-joo sille tuli tosi pahamieli, kun se ei leikkinyt sen kaa.

-en kyllä haluaisi olla niin ilkee ja heinäsirkkakin oli tyhmä ku ei leikkinyt, mitä se haittaa vaikkei ole pilkkuja tai vaikka jos ei oo tuonut omia pet shoppeja päikkään niin mä ainaskin lainaan kaverille.

-mut se muurahainen oli ystävällinen, kun se otti sen leppiksen kaveriksi. HEI!! Mehän voitais kaikki olla niinku se murkku ja leikittäis kaikkien kanssa.

JOOOOO!!!!

-Hei muuten näitä vadelmia voi syödä, vaikka näissä on matoja. Meijänäiti sano että vadelmista saa rotteeeniii.

IHANAA SYKSYÄ! T.KAARNAPURREN ESKARIT.

LEIKKI JATKUKOON!!!

Seminaarin eskarin blogiteksti

Syksyllä kun toisemme tavataan, 
yhteiset säännöt sovitaan. 
Nopeasti kasvaa taitojen reppu, 
yhdessä oppii jokainen heppu.
Uusia ystäviä saamme, 
hymyjä toisillemme jaamme.
Muistoja kauniita päivät suovat, 
voimaa tulevaan vuoteen tuovat.

10 toivotuinta asiaa mitä Seminaarin eskarilaiset haluavat oppia esikouluvuonna:
"Oppia matikkaa"
"Oppia lukemaan"
"Oppia uimaan"
"Päästä retkeilemään"
" Askartelemaan ja taiteilemaan"
"Tehdä eskaritehtäviä"
"Oppia pelaamaan tabletilla"
"Leikkiä"
"Saada uusia kavereita"
"Päästä jumppaan"

Aurinkoista syksyä toivottavat Katajat, Kastanjat ja Saarnit!