maanantai 28. lokakuuta 2019

Esikoiden syksyisiä puuhia ja tunnelmia


Esikoiden syksy alkoi ötököitä tutkimalla ja metsäretkiä tehden. Tutkimuspurkit ja suurennuslasit olivat ahkerassa käytössä.



Ötököiden tutkimisen myötä innostuimme askartelemaan myös omia ötököitä. Askartelujen syntyi vielä ötökkkäsatuja.


Lähimetsiä on hyödynnetty monipuolisesti esim. matikassa.


Haastattelimme eskareita eri puuhiin liittyen:
”Mä tykkään legoilla olemisesta”
”Mä tykkäsin tosta mun kuvasta (oman kuvan piirtäminen)”
”Tykkään enkusta. Siitä kun sain silittää sitä Trishan pehmokissaa.”


Osallistuimme ”Kaikki luistelee tapahtumaan” ja tässä muutamia lasten kommentteja:
”Minä halusin harjoitella luistelua ja minä melkein opin.”
”Kivaa oli luistella.”
”Mä pelasin jäkistä ja vedin maalin. Se oli hauskaa, kun oli se loppudisco.”
”Kun yritin jarruttaa, hyvin onnistui, paitsi siis kaatuin. Oon kaatunu aika monesti.”



Esikoiden syksy jatkuu ”hämärän hyssyä” ja jouluisia puuhia odotellen.
Mukavaa syksyn jatkoa kaikille!

keskiviikko 23. lokakuuta 2019

Terveisiä Tapiolan päiväkodin eskarista!


Esittelemme teille lukijoille yhden leikin, lähtekää
seikkailuun mukaan! Ja nyt se alkaa...

”Huhuuuu! Onko asemalla junaan lähtijöitä? Juna lähtee!?
... Juna lähtee, raiteelta kuus! Konduktööri Lipponen huus!
Lähdemme Paperimaahan... Onko asemalla kyytiin tulijoita?”


(Konduktööri Lipponen huutelee matkustajia kyytiin. Hänellä on matemaattinen tausta roolinsa
takana. Malli numero kädessään hän huutelee numeroa, tai kysyy lapsilta miltä raiteelta juna
lähtee, tunnistaako matkustajat numeron, ja tietääkö edes konduktööri itse, mikä numero hänellä
on kädessään?)


”Onko asemalla matkustajia junan kyytiin? Juna lähtee raiteelta?” Konduktööri kysyy.
”Kuus!” Lapset vastaavat ja jatkavat: ”Kyllä on!” Ja niin konduktööri ilahtuu, kun saa tärkeän
tehtävän ja alkaa pyytää asiakkaita kyytiin henkilökohtaisesti.

”Tänään tänne tullut Saimi, olet tervetullut!” Lapsi pomppaa innokkaana kyytiin mukaan.
Niin pikkuhiljaa juna alkaa täyttyä matkustajista. ”Tuut—tuut! Juna lähtee.”
Juna alkaa kaarrella pikkuisessa Nuppula-ryhmän huoneessa, mutta se ei estä 13 matkustajan
matkantekoa.


Ohitamme oven, jossa on juliste.
”Ai, tuollahan näkyy olevan ihmisiä uimarannalla! Vilkutetaanpas heille! Hei-hei!”
(Vuodenajan mukaan vilkutuksen kohde muuttuu.) Iloisia vilkutuksia tulee ja juna matka jatkuu
mukavissa tunnelmissa.


Juna tekee mutkia, mutta lapset pysyvät jonon kyydissä, pitäen kiinni edellä olevan hartioista.
Pikku hiljaa alamme saapua Paperimaahan. Se ei ole kovin kaukana. Paperimaa on toisen oven
takana. Aukaisemme oven ja saavumme perille. Juna pysähtyy ja meidät ottaa vastaan
baskeripäinen taiteilija, Vincent van Välimäki, joka huudahtaa: ”Bonjour! Bonjour!”
Ja mitäs tänään taiteilijalla on mielessä? ”Väliväri harjoitus, oranssia tänään!”
Ranskalaisittain suomea puhuva taiteilija puhuu innostavasti inspiraatiosta ja signeerauksesta
sekä levittelee kädessään olevaa pensseliä ilmaan, kuin maalaisi parasta aikaa. Eikä kestä kauaa,
kun eskarilaiset ja ryhmän nuoremmat, harjoittelevat asioita keskittyneesti. Taidetta syntyy,
kaunista ja värikästä.

...

Tässä oli yksi meidän yhteinen leikki.
Mukavia leikkejä kaikille Eskariin!

Mainittakoon vielä, että leikki on saanut idean Teija Mursulan runosta, joka kuuluu näin:

Runojuna lähtee
Raiteelta kuus
Konduktööri Kettunen
Iloisena huus:
Tänään tänne tullut
Olet tervetullut,
Terve...

Vincent van Välimäki on saanut Leikkihankkeessa mukana olleiden päiväkotien kautta
roolihahmoonsa aineksia.


T: Tapiolan päiväkodin eskarit

maanantai 7. lokakuuta 2019

Tervehdys Teppanasta!


Syksy on tullut ja eskaria on käyty jo 7 viikkoa. Ryhmässä on 13 eskarilaista  ja lapset ovat jo sujahtaneet mukavasti tähän eskarilaisen rooliin. Olemme opetelleet yhteisiä leikkejä, niin sisällä kuin ulkonakin ja retkeilleet sekä kirjastoon että lähimetsään. Alueyhteistyötä teimme Vanamon ja Valonkadun päiväkotien kanssa retkeilemällä makkarapaistoon Pöllyvaaran laavulle. Makkarat paistuivat ja maistuivat hyviltä.



Havainnoimme ympäristöä retkillä ja samalla otamme jonkin tavoitteen mitä erityisesti tarkkailemme. Milloin tuo tavoite  on eläinten bongaus, äänien kuuntelu tai liikennemerkkien etsiminen, kaikista asioista olemme iloisia. Lasten ajatuksia ja havaintoja pohditaan. Tänään retkellä kirjastoon, lapset miettivät peikkojen oleilua metsässä ja näkipä joku mahdollisen peikon vilahtavan puiden seassa. Tuo peikkohavainto saanee jatkoa huomisen metsäretken aikana. Ainakin ennen retkeä katsomme vanhan kunnon Röllipeikko-jakson nimeltään ”Roskanheittäjät” jossa Röllipeikko havahtuu oman kotimetsänsä roskaisuuteen ja alkaa haravalla siivota huiskimaan. Tästä luultavasti seuraa oiva  tilaisuus keskustelulle ympäristömme siisteydestä ja oman osamme tekemisestä luonnon hyväksi.


Teppanan eskarit täyhää tulevaisuuteen :)

Iloista syksyn jatkoa!


t.Sirpa

keskiviikko 2. lokakuuta 2019

Valonkadun eskareiden blogiteksti


Valonkadun päiväkodin toinen toimintakausi käynnistyi mukavasti. Reippaita esikoululaisia oli viime vuodesta tullut muutama lisää. Kaiken kaikkiaan meitä on siis kolmetoista eskaria. Päiväkodin toiminnan painotusta päätettiin muuttaa luontokasvatuksen suuntaa unohtamatta kuitenkaan leikkiä ja liikuntaa.

 Esikoululaiset retkeilevät viikoittain yhdessä muiden välkkyryhmäläisten kanssa pöllyvaaran laavulla. 


Olemme jo valinneet kullekin lapsiparille oman kummipuun laavun läheisyydestä, jota olemme jo tutkineet eri aistien avulla. Viime retkellä tutkimme metsikköä parin kanssa ja yhteisymmärryksen vallitessa kukin pari kehysti maasta kauniiksi kokemansa paikan taideteokseksi. 


Syyskuussa liikenneturvallisuusviikolla meillä kävi vierailijoita poliisi- ja pelastuslaitokselta. Lapset kyselivät innoissaan heidän kulkuneuvoistaan ja työvälineistään. Askarruttipa erästä lasta, miten avaruudessa oleva palo sammutetaan. Vastausta kysymykseen ei tarvinnut odottaa palomiehiltä vaan reipas esikoululainen vastasi kysymykseen ”ettei avaruudessa voi palaa mikään, kun siellä ei ole happea”. 


Syksyä kaikille

Ari